MISSIO2022 DIAKONIA
Mitä on missio2022 diakonia?
Se löytyi -mission diakoniatyö haastaa seurakuntia ja kristittyjä kohtaamaan eri ikä- ja kohderyhmissä olevia yksinäisiä: senioreita, aikuisia, nuoria sekä maahanmuuttajia. Diakoninen työ perustuu kristilliseen lähimmäisenrakkauteen. Usko ja pelastuksen ilo synnyttävät halun auttaa lähimmäistä. Käytännön teot tukevat evankeliumin sanomaa.
Diakoniatyö tuo Jeesuksen rakkautta esille ystävyyden ja kohtaamisten kautta. Yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä rohkaistaan yhteyteen ja samalla tarjotaan heille mahdollisuutta tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Mission diakoniatyöhön kutsutaan seurakuntien vapaaehtoisia kehotuksella: ”Nyt on mahdollisuus auttaa ja palvella, tule mukaan: Sydän Jumalalle, käsi kohti lähimmäistä.”
Mission diakoniatyö on lähtölaukaus seurakuntien toiminnoille, jotka voivat jatkua pitkään mission jälkeen eri paikkakunnilla. Neljä videota kutsuu juuri sinut mukaan tärkeään työhön. Videot antavat esimerkkejä ja kannustusta yksinäisten kohtaamiseen. Sinulle ja ryhmällesi jää tehtäväksi miettiä ja suunnitella juuri omalle paikkakunnallesi sopiva työmuoto.
Se löytyi -diakoniaryhmän puolesta
kapteeni Seppo J. Takala, Pelastusarmeija
Diakoniakoulutus la 27.8. – YKSINÄISYYS
Mission diakoniatyöryhmä järjesti koulutuksen Riihimäen Kotikirkolla la 27.8.
Koulutusvideot löydät päivän ohjelman alapuolelta.
Yksinäisyys – Nuoret – Sessio 2 – Henna Orava
Yksinäisyys – Seniorit – Sessio 3 – Satu Sällälä ja Satu Kulta
Missio2022 – Yksinäisyys – Maahanmuuttajat – Sessio 4 – Lea Raittila
Diakoniatyön videot
NUORTEN YKSINÄISYYS
Näin kohdataan yksinäisiä nuoria.
Paras paikka kohdata yksinäisiä nuoria on koulu. Jos nuori on yksinäinen niin häntä ei välttämättä näe seurakuntien nuorten illoissa, kerhoissa, kylillä, nuorisotaloilla, harrastuksissa jne., mutta useimmat heistäkin silti käy koulua, jossa heitä pystyy tapaamaan. Koulussa yksinäiset on myös helppo tunnistaa koska eristäytyvät monesti joukosta. Seurakuntien koulupäivystys on oiva keino näiden yksinäisten kohtaamiseen. Toinen hyvä keino kohdata yksinäisiä nuoria on seurakutien nuorisokahvilat.
Näin aloitat koulupäivystyksen.
– Mahdollisten yhteistyötahojen kartoitus (esim. muut seurakunnat, kunnan nuorisityö).
– Jaa ideasi mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.
– Resurssien kartoitus; kuinka usein on mahdollisuutta olla koululla ja mihin aikaan ja miten siellä luodaan kontakteja nuoriin (esim. kerran viikossa torstaisin klo 11–14, parillisilla viikoilla luterilainen seurakunta ja parittomilla helluntaiseurakunta, tarjoillaan ilmaista mehua, kahvia ja pullaa)
– Idean esittäminen koulun rehtorille yhdessä mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja käytännön asioista sopiminen.
– Seurakunnan informoiminen asiasta ja esirukoustuen pyytäminen.
– Yhteisten pelisääntöjen ja turvaohjeiden läpikäyminen koulupäivystystä toteuttavien kanssa (esim. vaitiolovelvollisuus ym.)
– Käytännön toteutus. Kahvit, mukit, mehu, roskis, maito ja pullat mukaan ja avointa mieltä nuorten kohtaamiseen. Pidä silmäsi ja aistisi auki huomataksesi yksinäiset ja eristäytyneet nuoret. Rohkaise heitä kahville tai mehulle ja pyydä Jumalalta apua luomaan suhteita juuri näihin nuoriin.
Jos tarvitset lisätietoa, ota rohkeasti yhteyttä!
Henna Orava
Valtakunnallisen koulutyön koordinaattori
henna.orava@helluntaikirkko.fi
puh. 0400-995060
TYÖIKÄISTEN YKSINÄISYYS
Yksinäisyyttä pidetään helposti vain ikääntyneiden ongelmana. Voi olla yllätys, että moni työikäinenkin kärsii yksinäisyydestä. Yksin voi jäädä myös yhteisön sisällä. Kristittyjen tulee pitää tuntosarvet esillä, ettei näin kävisi kenellekään seurakunnissa. Pelastusarmeijan aikuis- ja perhetyö on jo 150 vuoden ajan rakentunut neljälle pilarille: yhteisöllisyys, opetus, palvelu ja kristillinen usko. Tämä yksinkertainen konsepti sopii mitä parhaiten myös yksinäisten ihmisten tukemiseen.
YHTEISÖLLISYYS
Seurakunnat ovat paikkoja, joihin ihmiset kokoontuvat yhteiseen jumalanpalvelukseen, mutta ne voivat olla paljon muutakin. Kun ihmiset otetaan mukaan suunnitteluun, päätösten tekemiseen ja toteutukseen, heidät samalla osallistetaan. Näin heille syntyy kokemus siitä, että he kuuluvat yhteisöön. Jokaisella seurakuntaan tulevalla on varmasti jotain annettavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisten on tehtävä jotain kuuluakseen yhteisöön. Avataan ovet ja tehdään seurakunnista avoimia olohuoneita, joihin jokainen on tervetullut.
OPETUS
Vaikka Suomen koulutusjärjestelmät ovat huippuluokkaa, on meillä silti vielä miljoona asiaa, jota voimme oppia. Seurakunnat voivat olla paikkoja, joissa opitaan arkipäivän taitoja. Ehkä jonkun on opittava hillitsemään itsensä, ja toisen ehkä vastaavasti opeteltava puhumaan tunteistaan. Jotkut tarvitsevat tukea jaksaakseen nousta aamulla sängystä, mutta jonkun toisen on opittava pysähtymään. Jumala, joka on Luoja, on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja tehnyt ihmisestä myös luovan. Jumalan antaminen lahjojen jalostaminen ja uuden oppiminen erilaisissa toiminnallisissa ryhmissä on mitä parhainta lääkettä yksinäisyyteen.
PALVELU
Kauneinta on se, kun ihmiset, jotka ovat voimaantuneet ja oppineet uutta, rupeavat puolestaan palvelemaan muita hyödyntäen niitä kokemuksia, joita itsellä on. Nykyaikana puhutaan monessa yhteydessä kokemusasiantuntijuudesta. Myös yksinäisyyden kokenut henkilö voi olla asiantuntija. On myös tärkeää, että seurakunnissa opitaan kuulemaan oman elämänsä asiantuntijoita.
KRISITILLINEN USKO
Jeesus on luvannut, että hän on omiensa kanssa joka päivä. Siitä huolimatta ihmiset kaipaavat myös yhteyttä toisiin ihmisiin. Jaakob kirjoittaa: ”Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: ”Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin”, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat.” Kun opetuslapset tulivat kertomaan Jeesukselle, että ihmisillä on nälkä, Jeesus vastasi: ”Antakaa te heille syötävää.” Samalla tavalla meidät kristityt on kutsuttu olemaan ystäviä yksinäisille ja rakastamaan jopa niitä, joita on vaikea rakastaa.
Haluatko keskustella lisää teemasta:
saga.lippo@pelastusarmeija.fi
seppo.takala@pelastusarmeija.fi
SENIOREIDEN YKSINÄISYYS
Miten kohtaat yksinäisiä vanhuksia
Yksinäinen vanhus voi asua naapurissasi tai hän voi tulla vastaan kaupassa hedelmätiskillä. Myös kirkonpenkissä vieressäsi voi istua yksinäisyyttä kokeva vanhus. Palvelutaloissa on useita yksinäisyyttä kokevia vanhuksia. Vaikka siellä on hoitajat ja muita ihmisiä ympärillä voi yksinäisyys olla silti läsnä.
Miten voit olla yksinäisen vanhuksen tukena
Kun kohtaat yksinäisen vanhuksen, kysy kuulumisia. Pyydä mukaan seurakunnan tilaisuuteen. Tarjoa apua kauppareissulle. Ota yhteys seurakuntaasi ja kysy tehdäänkö seurakunnassasi vanhustyötä. Kun löydät henkilöitä, joilla on vanhustyö sydämellään, innosta heitä mukaan. Lähtekää yhdessä vierailulle vanhusten palvelutaloon. Tai voitte järjestää pop up-kahvilan seurakunnan tiloissa tai jossain muussa paikassa, kohtaamiset matalalla kynnyksellä ovat tärkeitä. Voitte keskustella onko seurakunnassasi sellaisia vanhuksia, jotka kaipaisivat ystävää, kuuntelijaa. Voisitte perustaa ystäväringin ja näin jokaiselle vanhukselle, joka haluaa ystävän tai kuuntelijan, löytyisi ystävä. Tee tämä kaikki yhdessä seurakunnan vastuuhenkilöiden kanssa. On hyvä sopia pelisäännöistä ja toimintatavoista, jotta toiminta on turvallista.
Halutessasi kerromme mielellämme lisää
Satu Sällälä
Suomen vapaakirkon ja ViaDia ry:n vanhus-ja seniorityön yhdyshenkilö
satu.sallala@viadia.fi
Satu Kulta
ViaDia ry:n vanhus-ja seniorityön yhdyshenkilö ViaDia Länsi-Uusimaa ry:n projektipäällikkö
satu.kulta@viadia.fi
MAAHANMUUTTAJAT
Näin kohdataan yksinäisiä maahanmuuttajia:
Monille maahanmuuttajille yksinäisyys on uusi ja pelottava kokemus. He tulevat yhteisöllisistä kulttuureista, joissa ei juuri koskaan olla yksin. Autiot kadut saattavat Suomessa ahdistaa kaupungeissakin, puhumattakaan maaseudun hiljaisuudesta. Suomalaiset saattavat puolestaan pelätä ottaa yhteyttä maahanmuuttajiin. Se ei kuitenkaan ole tarpeellista, yhteydenotto on aina tervetullutta. Kielitaidon puute ei haittaa, riittää kun sanoo suomeksi: -Moi, mitä kuluu, kauanko olet asunut Suomessa, mistä maasta tulet? Maahanmuuttajat haluavat oppia suomen kieltä ja he tarvitsevat käytännössä harjoittelua suomalaisten kanssa. Näin pääsee alkuun ystävyydessä, joka voi syventyä merkitykselliseksi suhteeksi puolin ja toisin.
Huomioitavia asioita:
– Tervehdi maahanmuuttajaa, katso silmiin ja istu rohkeasti hänen viereensä linja-autossa tai kirkossa. Jos et tervehdi tai istu viereen, se voi tuntua syrjivältä ja rasistiselta.
– Kysele ja kuuntele, osoita kiinnostusta maahanmuuttajan elämän matkaa kohden.
– Kun yhteys maahanmuuttajaan syntyy, voi kysellä hänen tarpeitaan liittyen esim. opiskeluun, erilaisten hakemusten kirjoittamiseen netissä, lasten harrastuksiin tai vaikkapa pienten yhteisten retkien järjestämiseen. Otetaan maahanmuuttaja mukaan tavalliseen arkielämään kanssamme.
– Yhteiset ruokailut ovat tärkeitä, kodeissa jos mahdollista. Kun syödään yhdessä suolaista ruokaa, muodostuu ”suolaliitto”, pysyvä ystävyys.
– Olisi tärkeää saada maahanmuuttajalle myös omankielinen pienryhmä tai raamattupiiri.
– Lasten ja heidän kanssaan leikkimisen kautta syntyy usein luontevia ystävyyksiä.
– Seurakunnat voisivat aloittaa maahanmuuttajille suunnattuja kahviloita, joissa uusia ystäviä voi löytyä.
– Pidempään keskustellessa elämässä koetut traumat saattavat nousta pintaan. Kotimaassa on voinut olla läheisten kuolemaa, matkalla kuoleman näkemistä merta ylittäessä, hyväksikäyttöä jne. Tällöin on hyvä ohjata henkilöä ammattiavun piiriin.
– Kristityksi kääntyneet hylätään lisäksi usein perheestään. Tämä on vielä kolmas lisätrauma.
– On tärkeää kuunnella ja tarjota yhteisö, joka korvaa menetettyä perheyhteyttä.
– Yksilökristityn ei pidä yrittää olla koko yhteisö, se on liian raskasta. Seurakunta tai kotiryhmä sen sijaan voi olla tällainen yhteisö.
Jos tarvitset lisätietoa, ota rohkeasti yhteyttä:
Juha Lehto
Monikulttuurisuusasiantuntija
juha.lehto@helluntaikirkko.fi
puh: 040 4553946
